見出し画像

【叙事詩】『カレワラ』その11「第11詩」

『カレワラ』(フィンランド版)
 Kalevala by Elias Lönnrot
出所 URL> https://www.gutenberg.org/ebooks/7000
 上記URL内、Download HTML(zip)を使用。
ちなみに、英語版のURL> https://www.gutenberg.org/ebooks/5186

〜〜『カレワラ』
《Ensimmäinen runo》最初の詩
《Toinen runo》   第2詩  
《Kolmas runo》    第3詩  
《Neljäs runo》   第4詩
《Viides runo》   第5詩
《Kuudes runo》   第6詩
《Seitsemäs runo》 第7詩
《Kahdeksas runo》  第8詩
《Yhdeksäs runo》  第9詩
《Kymmenes runo》  第10詩 
《Yhdestoista runo》 第11詩 
《Kahdestoista runo》 第12詩 ☆次回紹介予定☆
〜〜
《Yhdestoista runo》  第11詩   ☆今回の紹介☆ 《 line count:全402行 》←空白行を含む。line countからタイトル行は除き、タイトル行直下の空白行も除く。

Yhdestoista runo  ←タイトル行

《《《次は001行目》》 》 ← <<< line count >>> 空白行を含む。
Aika on Ahtia sanoa,
veitikkätä vieretellä.
Ahti poika Saarelainen,
tuo on lieto Lemmin poika,
kasvoi koissa korkeassa
luona armahan emonsa
laajimman lahen perällä,
Kaukoniemen kainalossa.
Kaloin siinä Kauko kasvoi,
Ahti ahvenin yleni.
Tuli mies mitä parahin,
puhkesi punaverinen,
joka päästänsä pätevi,
kohastansa kelpoavi;
vaan tuli vähän vialle,
tavoiltansa turmiolle:
ain' oli naisissa eläjä,
yli öitä öitsilöissä,
noien impien iloissa,
kassapäien karkeloissa.
Kylli oli Saaren neiti,
Saaren neiti, Saaren kukka.
Kasvoi koissa korkeassa,
yleni ylen ehossa,
istuen ison majoilla,
peräpenkin notkumilla.
Kauan kasvoi, kauas kuului:
kaukoa tuli kosijat
neien kuuluhun kotihin,
kaunoisehen kartanohon.
Kosi Päivä poiallehen:
eip' on mennyt Päivälähän
Päivän luona paistamahan
kesäisillä kiirehillä.
Kosi Kuuhut poiallehen:
eip' on mennyt Kuutolahan
Kuun luona kumottamahan,
kehät ilman kiertämähän.
Kosi Tähti poiallehen:
eip' on mennyt Tähtelähän
pitkin öitä pilkkimähän
talvisilla taivahilla.
Tulevi Virosta sulhot,
toiset tuolta Inkereltä:
eip' on neiti mennytkänä;
itse vasten vastaeli:
"Suotta kultanne kuluvi,
hopeanne hoikkenevi!
En lähe minä Virohon,
en lähe, lupoakana,
Viron vettä soutamahan,
saarellista sauvomahan,
syömähän Viron kaloja,
Viron lientä lippomahan.
"Enkä lähe Inkerelle,
penkerelle, pänkerelle;
siell' on nälkä, kaiken nälkä:
puun nälkä, pärehen nälkä,
ve'en nälkä, vehnän nälkä,
rukihisen leivän nälkä."
Tuop' on lieto Lemminkäinen,
itse kaunis Kaukomieli,
lähteäksensä lupasi
Saaren kukkoa kosihin,
tuota mointa morsianta,
kaunokaista kassapäätä.
Emo kielteä käkesi,
varoitteli vaimo vanha:
"Ellös menkö, poikaseni,
parempihin itseäsi!
Ei suattane sinua
Saaren suurehen sukuhun."
Sanoi lieto Lemminkäinen,
virkki kaunis Kaukomieli:
"Jos en ole koiltani korea,
su'ultani aivan suuri,
mie valitsen varrellani,
otan muilla muo'oillani."
Aina kieltävi emonsa
lähtemästä Lemminkäistä
Saaren suurehen sukuhun,
laajahan lajiperähän:
"Siellä piiat pilkkoavat,
naiset nauravat sinua."
Mitä huoli Lemminkäinen!
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Kyllä hää'än naisten naurun,
soppityrskyt tyttärien:
potkaisen pojan povehen,
käsikannon kainalohon;
siin' on pää hyvänki pilkan,
parahanki parjauksen."
Emo tuon sanoiksi virkki:
"Voi poloinen, päiviäni!
Nauraisitko Saaren naiset,
pitäisit pyhäiset piiat,
niin siitä tora tulisi,
sota suuri lankeaisi!
Saisi kaikki Saaren sulhot,
sata miestä miekkoinensa
《《《次は101行目》》 》 ← <<< line count >>> 空白行を含む。
päällesi sinun, poloisen,
yksinäisen ympärille."
Mitä huoli Lemminkäinen
varoituksista emonsa!
Ottavi hyvän orosen,
valjasti valion varsan;
ajavi karittelevi
Saaren kuuluhun kylähän
Saaren kukkoa kosihin,
Saaren mointa morsianta.
Nauroi naiset Lemminkäistä,
piiat pisti pilkkojansa,
kun ajoi kummasti kujalle,
kamalasti kartanolle:
ajoi korjansa kumohon,
veräjähän vierähytti.
Siinä lieto Lemminkäinen
murti suuta, väänti päätä,
murti mustoa haventa.
Itse tuon sanoiksi virkki:
"En ole tuota ennen nähnyt,
en ole nähnyt enkä kuullut
naisen nauravan minulle,
piian pilkkoja suannut."
Mitä huoli Lemminkäinen!
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Onko saarella sijoa,
maata Saaren manterella,
minun leikki lyöäkseni,
tanner tanhuellakseni
Saaren impien iloissa,
kassapäien karkeloissa?"
Saaren impyet sanovat,
niemen neiet vastoavat:
"Onp' on Saarella sijoa,
maata Saaren manterella,
sinun leikki lyöäksesi,
tanner tanhuellaksesi
karjalaisna kaskimailla,
paimenpoikana palolla:
lapset on laihat Saaren mailla,
lihavat hevosen varsat."
Mitä huoli Lemminkäinen!
Palkkasihe paimeneksi:
kävi päivät paimenessa,
yöt on impien iloissa,
noien neitojen kisoissa,
kassapäien karkeloissa.
Sillä lieto Lemminkäinen,
itse kaunis Kaukomieli,
jopa hääti naisen naurun,
piätteli piian pilkan.
Ei ollut sitä tytärtä,
piikoa pyhintäkänä,
kuta hän ei kosketellut,
jonk' ei vieressä venynyt.
Yksi on impi kaikkinensa
Saaren suuressa su'ussa,
jok' ei suostu sulhasihin,
mielly miehi'in hyvihin:
se oli Kyllikki korea,
Saaren kukka kaunokainen.
Tuop' on lieto Lemminkäinen,
itse kaunis Kaukomieli,
sa'at saappahat kulutti,
sa'at airot poikki souti
tuota neittä saaessansa,
Kyllikkiä pyytessänsä.
Kyllikki, korea neiti,
hänpä tuon sanoiksi virkki:
"Mitä, kehno, kierteletki,
rannan raukuja, ajelet,
täältä tyttöjä kyselet,
tinavöitä tieustelet?
En mä tästä ennen joua,
kuin kiven kuluksi jauhan,
pieksän petkelen periksi,
huhmaren sukuksi survon.
"Enkä huoli huitukoille,
huitukoille, haitukoille;
mie tahon tasaisen varren
tasaiselle varrelleni,
tahon muo'on muhkeamman
muhke'ille muo'oilleni
sekä kasvon kaunihimman
kaunihille kasvoilleni."
Oli aikoa vähäisen,
kului tuskin puoli kuuta.
Jo päivänä muutamana,
iltana moniahana
neitoset kisaelevi,
kaunokaiset karkelevi
mannerpuolella saloa
kaunihilla kankahalla;
Kyllikki ylinnä muita,
Saaren kukka kuuluisinna.
Tuli veitikkä verevä,
ajoi lieto Lemminkäinen
orihillansa omalla,
valitulla varsallansa
《《《次は201行目》》 》 ← <<< line count >>> 空白行を含む。
keskelle kisaketoa,
kaunokaisten karkeloa;
reutoi Kyllikin rekehen,
koppoi neien korjahansa,
tuon asetti taljallensa,
liitti liistehyisillensä.
Laski ruoskalla hevoista,
nauskahutti nauhasella,
siitä läksi liukumahan.
Lähtiessänsä sanovi:
"Elkätte minua, immet,
ilmi antako ikänä,
minun täällä käyneheni,
täältä neien vieneheni!
"Jos ette totelle tuosta,
niin teille paha paneikse:
laulan sulhonne sotahan,
nuoret miehet miekan alle,
ettei kuulla kuuna päänä,
nähä ilmoisna ikänä
kujasilla kulkemassa,
ahoilla ajelemassa."
Kyllä Kyllikki valitti,
Saaren kukka kuikutteli:
"Päästä jo minua poies,
laske lasta vallallensa,
kotihinsa kulkemahan
luoksi itkevän emonsa!
"Jos et laskea luvanne
kotihini kulkemahan,
viel' on viisi veljeäni,
seitsemän setäni lasta
jänön jälen polkijaksi,
neien pään perilliseksi."
Kun ei pääsnyt kuitenkana,
itse itkulle hyräytyi.
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Joutenpa, poloinen, synnyin,
jouten synnyin, jouten kasvoin,
jouten aikani elelin;
jo nyt sainki joutavalle
miehelle mitättömälle,
suojihin soankävijän,
aina tuiman tappelijan!"
Virkki lieto Lemminkäinen,
sanoi kaunis Kaukomieli:
"Kyllikki, syänkäpyni,
minun maire marjueni!
Ellös olko milläkänä!
En sua pahoin pitäne:
sylissäni syöessäni,
käsissäni käyessäni,
sivullani seistessäni,
vieressä venyessäni.
"Mitäpä sinä sureksit,
mitä huollen huokaelet?
Tuotako sinä sureksit,
tuota huollen huokaelet,
lehmityyttä, leivätyyttä
ja kaiken elon vähyyttä?
"Ellös olko milläkänä!
Mont' on lehmeä minulla,
monta maion antajata:
yks' on suolla Muurikkinen,
toinen mäellä Mansikkinen,
kolmas Puolukka palolla.
Ne on syömättä soreat,
katsomatta kaunokaiset;
ei ole illoin kytkemistä
eikä aamuin laskemista,
heinävihkon heittämistä,
suolan, suuruksen surua.
"Vaiko tuotaki surisit,
tuota huollen huokoaisit,
ettei oo sukuni suuri,
kovin korkea kotini?
"Jos en oo su'ulta suuri
enkä korkea ko'ilta,
on mulla tulinen miekka,
säkenevä säilärauta.
Se onpi sukua suurta,
laajoa lajipereä:
onp' on Hiiessä hiottu,
jumaloissa kirkastettu.
Sillä suurennan sukuni,
laajennan lajini kaiken,
miekalla tuliterällä,
säilällä säkenevällä."
Neiti parka huokoaikse,
itse tuon sanoiksi virkki:
"Oi on Ahti, Lemmin poika!
Jos tahot minuista neittä
ikuiseksi puolisoksi,
kainaloiseksi kanaksi,
sie vanno valat ikuiset
et sotia käyäksesi
kullankana tarpehella,
hopeankana halulla!"
Siinä lieto Lemminkäinen
itse tuon sanoiksi virkki:
《《《次は301行目》》 》 ← <<< line count >>> 空白行を含む。
"Vannon mie valat ikuiset
en sotia käyäkseni
kullankana tarpehella,
hopeankana halulla.
Sie itse valasi vanno
et kyliä käyäksesi
hyvänki hypyn halulla,
tanhujuoksun tarpehella!"
Siitä vannoivat valansa,
laativat ikilupansa
eessä julkisen Jumalan,
alla kasvon kaikkivallan,
ei Ahin sotia käyä
eikä Kyllikin kyleä.
Siitä lieto Lemminkäinen
veti virkkua vitsalla,
löi oritta ohjaksella.
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Jää hyvästi, Saaren nurmet,
kuusen juuret, tervaskannot,
joit' olen kesän kävellyt,
talvet kaiket tallaellut,
piileskellen pilviöillä,
paeten pahalla säällä,
tätä pyytä pyytessäni,
allia ajellessani!"
Ajoa hypittelevi:
jo kohta koti näkyvi.
Neiti tuon sanoiksi virkki
itse lausui, noin nimesi:
"Tupa tuolla tuulottavi,
nälkäraunio näkyvi.
Kenen onpi tuo tupanen,
kenen koti kunnottoman?"
Se on lieto Lemminkäinen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Elä sie sure tuvista,
huokaele huonehista!
Tuvat toiset tehtänehe,
paremmaiset pantanehe
hirve'istä hirsiköistä,
parahista parsikoista."
Siitä lieto Lemminkäinen
jo kohta kotihin saapi
luoksi armahan emonsa,
tykö valtavanhempansa.
Emo tuon sanoiksi virkki,
itse lausui, noin nimesi:
"Viikon viivyit, poikaseni,
viikon mailla vierahilla."
Lausui lieto Lemminkäinen,
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Piti naiset naurellani,
kostoa pyhäiset piiat
piännästä pitkän pilkan,
naurannoistansa minulle.
Sain parahan korjahani,
tuon asetin taljalleni,
liitin liistehyisilleni,
alle viltin vierähytin.
Sillä maksoin naisten naurun,
piikojen ilopiännän.
"Oi emoni, kantajani,
äitini, ylentäjäni!
Mitä läksin, senpä sainki,
kuta pyysin, sen tapasin.
Pane nyt patjasi parahat,
pehme'immät päänalaiset,
maatani omalla maalla
nuoren neiteni keralla!"
Emo tuon sanoiksi virkkoi,
itse lausui ja pakisi:
"Ole nyt kiitetty, Jumala,
ylistetty, Luoja, yksin,
kun annoit miniän mulle,
toit hyvän tulen puhujan,
oivan kankahan kutojan,
aivan kenstin kehreäjän,
pulskin poukkujen pesijän,
vaattehien valkaisijan!
"Itse kiitä onneasi!
Hyvän sait, hyvän tapasit,
hyvän Luojasi lupasi,
hyvän antoi armollinen:
puhas on pulmonen lumella,
puhtahampi puolellasi;
valkea merellä vaahti,
valkeampi vallassasi;
sorea merellä sorsa,
soreampi suojassasi;
kirkas tähti taivahalla,
kirkkahampi kihloissasi.
"Laai nyt lattiat laveat,
hanki ikkunat isommat,
seisottele seinät uuet,
tee koko tupa parempi,
kynnykset tuvan etehen,
uuet ukset kynnykselle,
nuoren neien saatuasi,
kaunihin katsottuasi,
《《《次は401行目》》 》 ← <<< line count >>> 空白行を含む。
paremmaisen itseäsi,
sukuasi suuremmaisen!"

〜〜
《Kahdestoista runo》  第12詩  ☆次回紹介予定☆
〜〜


[以下は上記の翻訳。翻訳にはアプリ「DeepL」を使用。]

〜〜
第11詩 ☆今回の紹介☆ 《 line count:全402行 》←空白行を含む。タイトル行は除く。タイトル行直下の空白行は除く。
〜〜

《《《次は001行目》》 》 ← <<< line count >>> 空白行を含む。
アーシアと言う時、
サイコロを振る
アーティの息子サーレライネン、
レムの息子だ、
彼は高い蛾の中で育った
母の慈悲を受けながら
最も広い湾の端で
カウコニエミの懐で。
そこでカウコは魚として育った、
そして彼はスズキの息子となった。
男は最高の男になった、
赤い血の男が生まれた、
彼は豆にあふれた男であった、
彼は善良な男であった;
しかし、彼には小さな欠点があった、
その行いは堕落していた:
女の中に獣がいた、
...そして夜の奴隷の中で夜を過ごした、
女たちの快楽の中で
女たちの快楽に、帳簿係たちの戯れに。
キュリは島の女性だった、
島の貴婦人、島の花。
高いところの蛾の中で育った、
彼女は高いところで育った、
大きな小屋に座って
桟敷席の背もたれの上で。
彼女は長く成長し、遠くまで聞こえた:
遠くから求婚者たちがやって来た
"有名な邸宅に
美しい屋敷へ。
日は少年の息子にプロポーズした:
そして今、その日は去った...
日とともに焼くために
夏の急ぎ足で
月は少年を誘惑した
彼は月に行った
月を拝みに
...世界一周のために。
星が少年を口説いた
彼は星のもとへ行った
"そして夜を徹して彼は嘲笑う
冬の翼の上で
エストニアから花婿たちがやってきた、
そしてインカーからも:
いや、彼女は行ってしまった;
いや、彼女は行ってしまった:
"あなたの恋人を着る必要はありません、
汝の銀、汝の銀、汝の銀!
私はビロホには行かない、
約束する、
エストニアの海を漕ぐために、
島の竿とリール、
エストニアの魚を食べるために
エストニアには行かない。
「イングリアにも行かない、
土手へ、土手へ;
そこには飢えがある、あらゆるものに飢えがある:
木の飢え、羊の飢え、
小麦の飢え、小麦の飢え、
ライ麦パンの空腹
スープだよ、レンミンカイネン、
美しいロング・イヤーズその人である、
旅立つと約束した
島のコックを口説くために
最も美しい花嫁
あの美しい花嫁を
母親は断った、
老婆は警告した:
「行かないで、坊や、
あなたはお父さんの家に行く資格はないわ!
あなたはお父さんの家に行く資格はないわ。
この島の名家に」。
とレンミンカイネンは言った、
と言った:
「もし私が朝鮮人でないなら、
私の口は大きい、
私は自分の道を選ぶ、
私は私の他の道を選ぶ"
私はいつも母を否定している。
レンミンカイネンを離れて
島の大家族へ
大家族だったから
"あそこは女中たちが馬鹿にしに行くところだ、
女たちはあなたを笑う。
心配するな、レンミンカイネン!
心配しないで、レンミンカイネン:
女たちの笑いものにしてやる」、
娘たちの汁桶:
男の子の懐を蹴ってやる、
腋の下で握手する;
冗談のための頭はここにある、
そしてパラハンキの冒涜だ」。
母親はそれを言葉にした:
「ああ、かわいそうに!
......汝は島の女たちを笑いものにするであろうか、
...汝は聖なる乙女たちを抱くであろう、
そしてそれは寅となる、
大きな戦争が起こるだろう!
島のすべての花婿が連れ去られるだろう、
剣を持った百人の男たちが
《《《次は101行目》》 》 ← <<< line count >>> 空白行を含む。
ポロ選手の君に、
孤独な
何を心配するんだ、レンミンカイネン。
母親の警告について!
良い孤児を引き取った、
好きな仔馬に馬具をつけ
彼は馬を走らせた...
島の有名な村へ
島のコックに
島で一番美しい花嫁に
女たちはレンミンカイネンを笑った、
女中たちは嘲笑した
彼が路地を走ると
"大邸宅を""大邸宅を
"彼はその死骸を丘の麓に運んだ
門は転がり落ちた。
レンミンカイネンのスープがあった。
彼は口を割り、頭をひねった、
そして黒目を潰した。
彼自身、それを言葉にした:
「初めて見た、
見たことも聞いたこともない。
女が笑うのを見たことも聞いたこともない、
私は彼女を見たこともなければ、話を聞いたこともない。
心配しないで、レンミンカイネン!
一言かぎ針編み、それが君の名前だ:
"島のある場所、
島の本土に土地がある、
私のゲームに勝つために、
タンナーを演じるために、タンナーを踊るために
私は島のインピーの喜びになる、
"宝探したちの戯れで?"
島のインピーたちは言う、
荒野の女たちは言う:
"島には場所がある。
島の本土に土地がある、
汝の遊びのために、
汝の戯れのために、汝の戯れのために、汝の戯れのために、汝の戯れのために、汝の戯れのために。
コサックのカレリアの地、
羊飼いの少年のように、火をもって:
子供たちはアイルの土地で痩せている、
馬の太った子馬たち。
心配するな、レンミンカイネン!
羊飼いになるための雇い人:
彼は一日中羊飼いのところへ行き
夜にはインピーたちの喜びの中にいる、
乙女たちの競争の中で
駈けずり回る。
レンミンカイネンがいた、
美しいロングイヤーズが
女の笑い声さえかき消した、
...女中を馬鹿にした。
娘はいなかった、
聖女のような女中、
彼女が触れず
彼女が傍らに屈しなかった娘はいなかった。
"一人のインピが
島の大湿原で
"求婚者を拒み
...人の善を愛さない..:
それはキルリッキ・コリア、
島の美の花。
レンミンカイネンのスープがある、
美しい長耳
"彼女はブーツを履き潰し
"そして櫂は櫂は櫂は櫂は
彼が彼女を手に入れた時
彼が彼女を求めた時
コーラスガールのキルリッキ、
彼女はそれを言葉にした:
"どうして、かわいそうに、あなたはさまよっている、
...哀れな岸辺の哀れな人、汝は髭を剃る..、
ここで少女が尋ねる、
「どうしたの?
と尋ねる少女がいる、
...岩のように硬くなるまで、
あの野郎、ぶちのめしてやる、
お前の家族を作ってやる。
"そして、私は少しも気にしない、
娼婦に、娼婦に、娼婦に、娼婦になんかならない;
娼婦に、娼婦に、娼婦に。
"私は安定した茎を作る、
"私の安定した進路のために、私は安定した茎を作る。
私のでこぼこの足のために
そして最も美しい顔
最も美しい顔
少し時間があった、
...半月ほどが過ぎた。
すでに1日か2日、
幾夜も幾夜も
乙女たちは争った
"乙女たちは揺れ動いた
サロアの本土側で
妖精の服を背負って
何よりもキルリッキ、
この島の花は有名だった。
哀れな者が血を流してやって来た、
そして、その小さな疫病神は
自分の牡馬に乗って、
選ばれた仔馬とともに
《《《次は201行目》》 》 ← <<< line count >>> 空白行を含む。
コースの真ん中で
美女たちのカーニバル;
キョーリキンのローリーが揺れていた、
そして彼女の死骸を捕まえた、
彼女の死骸を捕まえ、ベッドに置いた、
鞭で馬を数えた。
そして鞭で馬を数えた、
リボンで鼻をかんだ、
そこから彼は丘を滑り降りて行った。
彼は去り際に言った:
「お母さんたち、許してください、
決して私を行かせてはなりません、
ここに来たことを、
母さんたち、許してくれ!
「私に従わないのなら、
...ひどい目に遭わされるわよ:
花婿の戦争を歌おう、
若者は剣の下に、
月がその頭で聞こえないように、
空気のような時代を見るために
路地で、
"そして荒野を駆ける"
そう、キルリッキは訴えた、
島の花はつぶやいた:
「行かせて
「あの子を放して
"行かせて、行かせて、行かせて、行かせて、行かせて
泣いている母親に
"約束を果たさないなら
私の家に
私にはまだ5人の兄弟がいます
叔父の子供が7人
ウサギを追うために、
彼らの首を継ぐのです"
しかし、彼はできなかった、
彼は涙を流した。
彼はある言葉をかぎ針で編み、こう名付けた:
「私は白鳥として生まれた、
私は浪人に生まれ、浪人に育った、
私は浪費家に生まれた、私は浪費家に生まれた、私は浪費家に生まれた、私は浪費家に生まれた、私は浪費家に生まれた、私は浪費家に生まれた、私は浪費家に生まれた、私は浪費家に生まれた;
私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた、私は怠惰に生まれた。
何もなかった男に
"私は沼を歩く者だった、
獰猛な戦士だった!"
ペテン師はレミングだ、
美しいロングイヤーは言った:
"シリック、私の小さな松ぼっくり、
サイリック、私の小さな松ぼっくり、私のマリワナ!
さあ、さあ、さあ!
私はあなたが嫌いではありません:
食べるときは腕の中、
...私の手の中に、
側に立って
"なぜ悲しむの?
「なぜ嘆くのか、
何のために嘆くのか?
それが嘆くことだ、
そのために嘆息しているのだ、
牛のミルク、パンのパン
すべての生命の欠乏のためか?
"もうこれ以上ないものにしよう!
私にはたくさんの牛がいる、
たくさんの牛がいる:
一頭は沼地にいる、ウッドチャック、
もう一頭は丘の上にいる、
三頭目は火の上の半端者。
彼らは食べられない、
見なくても美しいもの;
夕方には入れ替わることもなく
数える朝もない、
干し草の山を放り投げることもない、
塩と偉大さの嘆き。
"それとも、あなたは嘆くだろうか、
嘆息するだろうか、
私の家族が偉大でないことを、
"それとも嘆くのか?
"私がそれほど偉大でないなら
高い家でもない、
私には燃える剣がある
強い鉄のようなものだ。
それは偉大な近親者のようだ、
偉大な種族の
ヒイエで磨かれてきた、
神々に讃えられる。
この鉄で我が一族を拡大する、
私は私の種族を拡大する、
炎の剣で、
力強い剣で
かわいそうなため息さん、
彼女はそれを言葉にした:
"レムの息子アハティよ!
レムの息子、アハティよ。
汝が我を淑女とするならば
その腕には雌鳥が
彼女は永遠の誓いを立てる。
汝は戦争をしてはならない
...ターペーの上の黄金の鴨のように、
銀の抱擁で!"
あのガキだ。
"この小娘がそれを言葉にしたのだ:
《《《次は301行目》》 》 ← <<< line count >>> 空白行を含む。
「私は永遠に誓う
私は戦争に行かない
タープの上の金糸のように
銀の欲望で
あなた自身も誓ったはずだ。
汝、村々に赴くことなかれ。
汝、汝、汝、汝、汝、汝、汝、汝、汝、汝、汝
タンフジュオクスンのタルペで!」。
そこで彼らは誓った、
彼らは誓った...
公の神の前で
全能の面前で、
"アッの戦争に参戦しない
シリルのカイルも。
そこからレミングが生まれた。
鞭で
葦でオリオールを打った。
彼はそれを言葉にした:
「さらば、さらば、島の草原よ、
さらば、さらば、島の草原よ、
夏に歩いた
すべての冬を踏みしめた、
雲に隠れ
雲に隠れ、悪天候に逃げ惑う、
私がこれを求めるとき
私は頭を剃った!"
あなたは運転について仮説を立てていた:
もうすぐ家が見える
その女性はそれを言葉にした。
彼女が自分で言ったんだ:
あそこに家がある」、
飢えに苦しむ廃墟が見えた。
あの小屋は誰のもの?
この家は誰のものだろう?
スープだよ、レンミンカイネン。
言葉はかぎ針編み、それが君の名前だ:
「鳩を恐れるな
"家のためにため息をつく!
他人が作った鳩、
鳩を恐れるな。
鹿の丸太の、
最高のアスパラガスの
そのスープからレンミンカイネン
やがて君は
母親の慈悲のもとに
巨大な両親のもとへ。
母親はそれを言葉にした、
自分で発音し、そう名付けた:
"汝は一週間いた、我が息子よ、
"見知らぬ土地で一週間"
"一週間の旅で一週間 "とレンミンカイネンは言った、
"彼女が編み出した言葉で汝と名付けた
"私は女たちを笑った、
聖女のような乙女たちに復讐するために。
女中の長い嘲笑のために、
彼女たちが私を笑ったからだ。
私は私の死骸を手に入れた、
ベッドに横たえた、
スリングの上に置いた、
その下に毛布を敷いた。
それで女たちの笑いの代償を払った、
乙女たちの歓喜を
「私の母よ、私の運び手よ、
母よ、私の運び手よ!
私が求めたものを、私は手に入れた、
私が求めたものを、私は手に入れた。
さあ、マットレスを着なさい、
...柔らかい頭皮
"我が祖国、我が土地で。
私のお嬢さんと一緒に!"
母親はそれを言葉にした、
そして自らもそれを口にし、逃げ去った:
「神よ、感謝せよ、
神よ、主よ、ほめたたえよ、
神よ、主よ、感謝しなさい、
主よ、感謝しなさい、
わたしの嫁をお与えになったことを、
...そして最も美しい紡ぎ手、
太った鍋を洗う者、
衣服の漂白者!
「あなたは幸運の星に感謝する!
汝は良いものを手に入れ、良いものに出会った、
汝の創造主は汝に善を約束した、
慈悲深き御方は、汝に善を与えた:
地上の雪は純粋である、
地上の雪は清く、汝の側はより清い;
海の上の白は漂った、
汝の力でより白く;
海は海の中で貞節である、
汝の庇護の中で、より痛む;
天に輝く星、
汝の契りにより輝け。
"今、床を広く敷き
窓を大きくし
新しい壁を作りなさい、
部屋全体をよくしなさい、
家の正面に敷居を作りなさい、
敷居には新しいドアを、
若い女性ができたら、
その美しさを見たとき、
《《《次は401行目》》 》 ← <<< line count >>> 空白行を含む。
自分自身を向上させる、
家族より偉くなれ!"

〜〜
第12詩  ☆この続きは下記<リンク>で紹介☆
〜〜


〈リンク①〉
【叙事詩】『カレワラ』その12「第12詩」


〈リンク②〉
【叙事詩】『カレワラ』一覧のはじまり





〈リンク③〉
【ラジオ生活:名曲スケッチ「トゥオネラの白鳥」】



この記事が気に入ったらサポートをしてみませんか?